Aloiteteksti

Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike 15.2.1995

Valtioneuvosto

ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE JÄTEHUOLLON KANNALTA HANKALIEN TUOTTEIDEN KIELTÄMISEKSI

Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike esittää Valtioneuvostolle, että tämä toteuttaakseen uuden jätelain tärkeimmän tavoitteen ryhtyy toimenpiteisiin seuraavien jätelain vastaisten tuotteiden valmistuksen tai maahantuonnin kieltämiseksi tai korvaamiseksi vähemmän haitallisilla tuotteilla.

Vaahdotetut polystyreeniset elintarvikepakkaukset

Pakkaukset valmistetaan uusiutumattomasta luonnonvarasta öljystä ja ne ovat todella lyhytikäisiä suhteessa valmistamisen vaatimaan raaka-aine- ja energiamäärään. Lisäksi ne ovat jätehuollon kannalta erittäin hankalia, sillä niiden volyymi on suuri ja keveinä jätteinä ne leviävät helposti kaatopaikan ympäristöön tuulen mukana.

Korvattavuus

Hampurilaisravintoloiden polystyreenipakkaukset ovat helposti korvattavissa esim. kompostoitavilla vahapintaisilla kartonkipakkauksilla tai mieluiten kestävillä ja pestävillä astioilla. Vähittäiskaupassa hankalat pakkaukset voi korvata keveämmällä pakkauksella tai irtomyynnillä omaan pussiin tai astiaan.

PVC:n käyttö pakkauksissa

PVC:n valmistuksessa ympäristöriskit, energiankulutus ja muut ympäristöhaitat ovat huomattavia valmistuksessa käytettävän kloorin vuoksi. PVC-pakkaukset ovat niiden käyttöikään nähden aivan liian kestäviä.

Korvattavuus

Kaikkiin PVC:n käyttökohteisiin on nykyään olemassa korvaavia materiaaleja, pakkauksiin esimerkiksi polyeteeni. Pakkausten käyttöä voi tehokkaimmin vähentää irtomyynnillä asiakkaan omaan astiaan.

Kunnioittaen

Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike

Perustelut

Uuden jätelain lähtökohtana on, että jätehuolto ja tuotteiden koko elinkaari huomioidaan jo tuotteita suunniteltaessa ja valmistettaessa. Ensisijainen tavoite on jätteiden synnyn ehkäisy. Syntyvä jäte on lajiteltava ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Jätteinä ympäristölle tai jätehuollolle erityisen haitalliset aineet ja tuotteet on pyrittävä korvaamaan vähemmän haitallisilla.

Jätelain yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tuotannon harjoittajan olisi huolehdittava erityisesti siitä, että tuotannossa käytetään säästeliäästi raaka-ainetta ja että raaka-aineen käyttöä korvataan mahdollisuuksien mukaan jätteellä. Tuotteen valmistajan olisi mahdollisuuksien mukaan huolehdittava ja maahantuojan vastaavasti varmistauduttava erityisesti siitä, että tuote on kestävä, korjattava ja uudelleen käytettävä tai jätteenä hyödynnettävä.

Kierrätysliike viittaa jätelain 5 pykälän joka mahdollistaa valtioneuvoston toiminnan tilanteessa, jossa jokin tuote todetaan jätehuollon kannalta hankalaksi.

Jätelain 5 pykälän mukaan ... valtioneuvosto voi antaa ... yleisiä määräyksiä kiellosta, rajoituksesta tai ehdosta valmistaa, maastaviedä, luovuttaa markkinoille, välittää, myydä, luovuttaa tai käyttää tuotetta, jos sitä valmistettaessa, käytettäessä tai käytöstä poistettaessa syntyy jätettä, jonka on todettu tai voidaan perustellusti odottaa aiheuttavan merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle taikka vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle...

Vaahdotetut polystyreeniset elintarvikepakkaukset

Polystyreenisiä pakkauksia käytetään mm. hampurilaisravintoloissa ja valintamyymälöiden annospakkauksissa. Hampurilaisten lisäksi niihin pakataan mm. hedelmiä, vihanneksia ja kalaa.

Pakkaukset valmistetaan uusiutumattomasta luonnonvarasta öljystä ja ne ovat todella lyhytikäisiä suhteessa valmistamisen vaatimaan raaka-aine- ja energiamäärään. Styreenin epäillään olevan yhteydessä kromosomihäiriöiden, epänormaalin keuhkojen toiminnan, maksasairauksien ja syöpäisyyden lisääntymiseen styreenin parissa työskentelevien keskuudessa.

Vaahdotetut polystyreenipakkaukset ovat jätehuollon kannalta erittäin hankalia. Pakkausten uudelleenkäyttöä tai kierrätystä ei ole mitenkään järjestetty. Niiden volyymi on suuri. Keveinä jätteinä ne leviävät helposti tuulen mukana kaatopaikan ympäristöä roskaamaan.

Hampurilaispakkausten osalta tulisi huomioida myös tuotteen asennekasvatuksellinen vaikutus. Turhan kestävä kertapakkaus nuorison suosikkiherkun kääreenä on omiaan hämärtämään kertakäyttöisen ja kestokäyttöisen tuotteen rajoja.

Korvattavuus

Vähittäiskaupassa hankalat pakkaukset voi helposti korvata keveämmällä pakkauksella tai irtomyynnillä omaan pussiin tai astiaan.

Hampurilaisravintoloiden polystyreenipakkaukset olisi helppo korvata joko pestävin kestoastioin tai kompostointikelpoisin pahvikoteloin. Tästä on kokemuksia mm. Saksasta Nürnbergistä. Siellä kaupunki kieltäytyi huolehtimasta hampurilaisravintoloiden jätteistä, sillä niiden kierrätys olisi ollut kaupungille kohtuuttoman vaikea järjestää. Tämän ansiosta pikaravintoloiden jätteet on alettu lajitella kompostoitaviin ja sekajätteisiin. Kompostointiin lajitellaan myös vahapintaiset kartonkiastiat ja niiden ansiosta ravintoloiden sekajätteen määrä on pudonnut puoleen.

PVC:n käyttö pakkauksissa

PVC:n käyttö pakkauksissa on vähenemään päin, mutta silti esimerkiksi osa elintarvikepulloista sekä joidenkin tuotteiden pakkaukset, mm. kauppojen käyttämä tuorekelmu on valmistettu PVC:stä. PVC-pakkaukset ovat niiden käyttöikään nähden aivan liian kestäviä. Kaatopaikalle varastoituna ne ovat käytännössä ikuisia.

PVC:n valmistaminen

PVC:n valmistuksessa ympäristöriskit, energiankulutus ja muut ympäristöhaitat ovat huomattavia valmistuksessa käytettävän kloorin vuoksi. Valmistuksessa syntyy dioksiineja ja muita myrkyllisiä klooriyhdisteitä. PVC:n monomeerin vinyylikloridin on todettu voivan aiheuttaa syöpää. PVC:n parissa työskentelevien kuolleisuusluvut osoittavat odotettavissa olevan eliniän olevan lyhyempi kuin yleensä ja maksasairauksien sekä ruuansulatuskanavien, hengityselinten ja hermoston syöpien olevan keskimääräistä yleisempiä.

Pehmentämättömän PVC:n klooripitoisuus on noin 50 %. Noin puolet kotitalousjätteessä olevasta kloorista on peräisin PVC:stä. Poltettaessa PVC:tä yhdessä orgaanisen materiaalin kanssa esim. saunan uunissa tai tulitikkuleikeissä saattaa muodostua suolahappoa ja pieniä määriä dioksiinejä ja muita supermyrkkyjä. Pohjoismaiden ministerineuvoston raportin "Nordens miljö 1993" mukaan 1 gramma dioksiinejä riittää tappamaan 10 000 ihmistä.

PVC:hen on aina lisättävä erilaisia lisäaineita kuten stabilaattoreita ja pehmittimiä. Pehmitetyssä PVC:ssä lisäaineiden osuus saattaa olla jopa 40 %. Useat PVC:n lisäaineet on todettu haitallisiksi ympäristölle.

Kierrätyksen ja varastoinnin aiheuttamat ongelmat

PVC ei kelpaa kierrätykseen muiden muovilaatujen kanssa alhaisen sulamispisteensä vuoksi. Lämpötilassa, jossa polyeteeniä on mahdollista työstää, alkaa PVC jo kiehua. Ruotsin elinkaarivaltuuskunta (kretsloppsdelegationen), joka on tutkinut PVC:n ominaisuuksia ei suosittele PVC:n kierrätystä nykyteknologialla niin kauan kuin tarkkaa tietoa kierrätyksen ympäristövaikutuksista ei ole saatavilla.

Vinyylikloridin tuotannossa syntyvien jätteiden kaatopaikkavarastointi on Saksassa todettu ongelmalliseksi terveyshaittojen vuoksi. Lisäaineina käytettyjä raskasmetalleja ja ftalaatteja voi huonosti hoidetulta kaatopaikalta levitä suotovesien mukana vesistöihin tai kaatopaikkapalojen yhteydessä ilmaan.

Korvattavuus

Kaikkiin PVC:n käyttökohteisiin on nykyään olemassa korvaavia materiaaleja, pakkauksiin esimerkiksi polyeteeni. Baselilainen riippumaton Prognos-institut on todennut tutkimuksissaan, että 95 % PVC:stä olisi teknisesti mahdollista korvata muilla muoveilla. Itävallassa on pyritty julkisissa hankinnoissa korvaamaan PVC muilla materiaaleilla. Siellä on myös todettu, ettei korvaaminen yleensä tule edes kalliiksi.

Itävallan Greenpeace levitti kaksi vuotta sitten julisteita, joissa PVC:tä väitettiin ympäristömyrkyksi. PVC-teollisuus haastoi järjestön oikeuteen, mutta sekä hovioikeus että korkein oikeus totesivat, että järjestön väite on tosi. Hovioikeuden perusteluissa todettiin, että PVC saattaa aiheuttaa vaaraa ympäristölle.

Lähteitä:

• Muovinen huominen (1991) Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kierrätysliike
• PVC -en plan för att undvika miljöpåverkan (1994) SOU
• PVC-produkter, miljørisiko og risikoreduksjon (1992) Norges Naturvernforbund
• Roskapuhetta (1994) Lettenmeier, Michael. RAK
• Ökologische Briefe 3/95
• Ökologische Briefe 4/95

Tiedote

Jätelain vastaisin tuote -kilpailu

Kierrätysliike julisti kilpailun viime syksynä. Kilpailussa on etsitty elinkaariajattelun ja jätehuollon kannalta kestämätöntä, haitallista ja hankalaa tuotetta arkipäiväisten kulutushyödykkeiden joukosta. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin hankalia tuotteita ja edistää niiden korvaamista vähemmän haitallisilla. Tässä Kierrätysliike viittaa jätelain 5 §:n, joka mahdollistaa valtioneuvoston toiminnan tilanteessa, jossa jokin tuote todetaan jätehuollon kannalta hankalaksi.

Jätelain 5 pykälän mukaan ... valtioneuvosto voi antaa ... yleisiä määräyksiä kiellosta, rajoituksesta tai ehdosta valmistaa, maastaviedä, luovuttaa markkinoille, välittää, myydä, luovuttaa tai käyttää tuotetta, jos sitä valmistettaessa, käytettäessä tai käytöstä poistettaessa syntyy jätettä, jonka on todettu tai voidaan perustellusti odottaa aiheuttavan merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle taikka vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle...

Raadin ratkaisu

Nyt ratkaistavaan loppukilpailuun pääsi 25 ehdotusta. Niistä noin puolet oli erilaisia elintarvikepakkauksia, loput mitä erilaisimpia kertatuotteita. Ehdotusten joukosta raati valitsi yksimielisesti voittajaksi hampurilaisravintoloiden ja valintamyymälöiden polystyreeniset pakkaukset. Tutuista hampurilaispakkauksista polystyreenin käyttö on levinnyt myös tuoreruuan itsepalvelumyyntiin. Polystyreenisiä alusia käytetään mm. lihan, kalan ja vihannesten pakkaamiseen myymälöissä, joissa materiaalivaltaiset annospakkaukset ovat korvanneet työvoimavaltaisen palvelumyynnin.

Jätelain 4 pykälän mukaan on "...tuotteen valmistajan huolehdittava ja maahantuojan vastaavasti varmistauduttava siitä, että tuote on kestävä, korjattava ja uudelleen käytettävä tai jätteenä hyödynnettävä ja ettei tuotteesta aiheudu ... vaaraa, haittaa tai vaikeutta...jätehuollolle tai ympäristölle...".

Perusteluissaan raati korostaa tuotteiden lyhyttä käyttöaikaa ja siihen verrattuna aivan liian pitkää ikää. Polystyreenisten pakkausten volyymi on lisäksi valtava, ja koska uudelleenkäyttöä tai kierrätystä ei ole järjestetty, pakkaukset täyttävät kaatopaikkoja. RRaadin mielestä kyseiset pakkaukset sotivat selkeästi lain kirjainta vastaan. Lisäksi pakkausten käyttö kaventaa kuluttajan valintamahdollisuuksia kaupassa, sillä aina ei pakattua tuotetta löydy haluttua määrää. Myös työllisyyssyistä palvelumyynti olisi suotavampaa. Hampurilaispakkausten osalta tulee myös huomata asennekasvatuksellinen vaikutus. Nuorison suosikkiruoka kestävässä kertakäyttöpakkauksessa on omiaan hämärtämään kesto- ja kertakäyttötuotteen rajoja.

Hampurilaisravintoloiden polystyreenipakkaukset olisi helppo korvata joko pestävin kestoastioin tai kompostointikelpoisin pahvikoteloin. Tästä on kokemuksia mm. Saksasta Nürnbergistä. Siellä kaupunki kieltäytyi huolehtimasta hampurilaisravintoloiden jätteistä, sillä niiden kierrätys olisi ollut kaupungille kohtuuttoman vaikea järjestää. Tämän ansiosta pikaravintoloiden jätteet on alettu lajitella kompostoitaviin ja sekajätteisiin. Kompostointiin lajitellaan myös vahapintaiset kartonkiastiat ja niiden ansiosta ravintoloiden sekajätteen määrä on pudonnut puoleen.