Mikä yhdistää seuraavia asioita:

Perhe kuuntelee puhelinviestit Telen puhelinvastaajapalvelusta, pesee kodin pikkuliat pois pelkällä vedellä, hoitaa kotipuutarhaa ilman myrkkyjä ja viettää saunailtaa taloyhtiön yhteisessä saunassa. Perhe suosii joukkoliikennettä ja vuokraa auton tarvitessaan.

Perhe käy ostoksilla palvelumyyntiä tarjoavassa lähikaupassa ja suosii kestokassia ja uudelleen täytettäviä pakkauksia. Kodinkoneostoksilla perhe saa koneelle viiden vuoden takuun, käyttö- ja huolto-ohjeen sekä tiedon, että korjauspalveluita ja varaosia on saatavissa 30 vuotta. Perhe viettää vapaa-aikaa näyttelyssä, uimahallissa, luistelemassa, kirjastossa, luontopolulla, kuntosalilla, elokuvissa, puutarhassa, kyläillen, kalastellen ... - ei shoppaillen.

Työpaikalla liisattu kopiokone (joka huoltosopimuksen ansiosta oli pitkäikäinen) vanhenee, ja sen valmistaja ottaa koneen takaisin, purkaa sen ja kunnostaa vielä käyttökelpoiset osat uusissa koneissa käytettäviksi. Kun tarvitaan nopeampaa ja tehokkaampaa mikrotietokonetta, liittää atk-vastaava vanhaan koneeseen uuden prosessorin. Teollisuusyritys suunnittelee prosessinsa sellaiseksi, että ongelma- ja tavallisia jätteitä syntyy mahdollisimman vähän.

Kaikissa tapauksissa ehkäistään jätteiden syntyä eli vältetään jätettä.

Yhteiskäyttö on taloudellista; miksi jokaisen tulisi omistaa tuote, jota käytetään vain harvoin. Pesutupa, kirjasto, mehumaija, risusilppuri, juhla-astiasto ja auto ovat esimerkkejä yhteiskäytön mahdollisuuksista. Tuotteet voivat olla taloyhtiön, kunnan, yrityksen tai yhdistyksen omistuksessa, ja niitä voidaan lainata, vuokrata tai liisata.

Tuotteen korvaaminen palvelulla on järkevää - emme tarvitse itse tuotetta, vaan toimintoa, jonka se tarjoaa. Palvelumyynti auttaa välttämään pakkauksia.

Tuotteiden käyttöiän pidentäminen on mahdollista, jos huolto- ja korjauspalveluita on saatavissa ja tuote on alunperin suunniteltu kestäväksi, korjattavaksi ja parannettavaksi.

Tuottajan vastuu tarkoittaa sitä, että valmistaja vastaa tuotteesta kautta sen eliniän: tarjoaa huoltoa sekä huolehtii käytöstä poistetusta tuotteesta. Tämä motivoi valmistajaa tekemään tuotteesta pitkäikäisen, helposti purettavan, myrkyttömän, mahdollisesti uudelleenkäytettävän ja lopuksi kierrätettävän.

Ylipakkaamisen ja kertakäytön välttäminen ja uudelleentäytettävien pakkausten suosiminen ovat ehkä tutuimpia jätteiden ehkäisykeinoja.

Ongelmajätteille - vahvat puhdistusaineet, desinfiontiaineet, liuottimet, raskasmetallit (esim. paristot ja akut), myrkyt... - on usein ongelmaton vaihtoehto.

"Tärkeintä ei ole tavara, sydän lämmin vain ja avara" - Mika Waltari Kieku ja Kaiku -sarjakuvassa

Kierrätysliike edistää jätteiden välttämiseen johtavia toimia

Verotuksen painopisteen siirtäminen työvoiman käytöstä luonnonvarojen käyttöön parantaa pitkäikäisten, kestävien tuotteiden valmistamisen ja korjaus- ja kunnostustyön kannattavuutta. Asianmukaisen korkeat, porrastetut jätemaksut kannustavat vähentämään jätteitä (Jätelaki 30 pykälä).

Vihreää tuotesuunnittelua tarvitaan, jotta luonnovarojen säästö otetaan huomioon jo tuotteita valmistettaessa. Jätteiden synnyn ehkäisyn opetuksen tulee sisältyä kaikkeen ammatti- ja korkeakoulutukseen. Kuluttajille tulee kertoa jäteneuvonnan ja tiedotuksen keinoin, miten voi toimia vähäjätteisesti ja ympäristöä säästäen. Tuotemerkinnöin voi jakaa tietoa valintojen pohjaksi.

Tuotteen valmistajan voi jätelain mukaan määrätä vastaamaan tuotteen käsittelystä sen jälkeen, kun tuote poistetaan käytöstä (Jätelaki 18 pykälä). Hankalimmista tuotteista voi luopua sopimuksin tai valtioneuvoston päätöksin (Jätelaki 5 pykälä). Näitä keinoja tulee käyttää. Kestotuotteiden takuita ja korjauspalveluita tulee kehittää.

Viranomaisten työpanos sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnattu rahoitus tulee muuttaa jätehierarkian mukaiseksi: eniten resursseja on ohjattava jätteiden synnyn ehkäisyyn. Julkiset hankinnat tulee suunnata pitkäikäisiin, helposti korjattaviin ja vähän ja haitatonta jätettä tuottaviin tuotteisiin.