Meidän tulisi lähteä siitä ajatuksesta, että vähemmälläkin kulutuksella tulee hyvin toimeen ja voi olla onnellinen. Se, miten asumme, liikumme ja mitä syömme vaikuttaa eniten siihen, paljonko kulutamme luonnonvaroja. Lisäksi se, miten paljon haluamme materiaa, vaikuttaa siihen miten paljon niiden valmistuksessa kuluu luonnonvaroja.

Eli käytännössä...?

Kaikki riippuu aivan tavallisista arjen valinnoista eikä taikatemppuja siis tarvita. Sammuta kotona sähkölaitteet, joita et käytä: ota esimerkiksi virransäästötoiminnot kokonaan pois päältä ja kännykän laturi irti seinästä. Etkä välttämättä edes tarvitse itsellesi jokaista uusinta sähkövekotinta tai muuta muotiviritelmää. Lainaa, vuokraa tai korjaa vanhasta. Pyöräile tai kävele autoilun sijaan. Osta kotimaista, lähellä tuotettua, luomua, reilua tai muulla tavalla riemua päivään tuovaa ruokaa.

Miksi luonnonvarojen kulutusta pitäisi vähentää?

Länsimaissa asuvat ihmiset kuluttavat aivan liikaa luonnonvaroja. Jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin kansainvälisen indeksivertailun mukaan neljän maapallon luonnonvarat. Jos vastaavasti kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin kaikki me rikkaat länsimaat, tarvittaisiin jopa kymmenen maapalloa.

Eikö köyhemmissä maissa kuluteta vähemmän vain koska on pakko?

Kohtuullinen kuluttaminen on monissa köyhemmissä maissa pakosta johtuva tilanne. Meille tämän ”pakon” pitäisi tulla siitä tietoisuudesta, että kulutuksemme ei ole nykyisellään lähelläkään kestävää tasoa. Meidän on pakko vähentää kulutusta, jotta luonnonvarat riittävät tyydyttämään kaikkien ihmisten perustarpeet.

Milloin luonnonvarat sitten loppuvat?

Monia luonnonvaroja, esimerkiksi alumiinia ja rautaa, riittää vaikka kuinka, mutta ongelma onkin niiden käytön epätasainen jakautuminen maapallolla. Raaka-aineiden hankkiminen ja työstäminen aiheuttavat monia sivuvaikutuksia - saasteita, energiankäyttöä ja elinympäristöjen pilaantumista.

Pitäisikö ruveta köyhäilemään ja muuttaa savimajaan asumaan?

Se ei ole tarpeen. Savimajoihin muuttamisen sijaan Suomessa rakennuksiin voitaisiin tehdä energiansäästöremontit. Jokainen voi myös miettiä, mikä on todella tarpeellista ja mitä ilmankin tulisi toimeen, ja välttää sitä kautta turhaa kuluttamista. Kehitystä voi ohjata sitenkin, että valmistetaan kestävämpiä ja helpommin korjattavia tuotteita. Tuotteiden valmistaja pitäisi velvoittaa ottamaan tuotteet korjattavaksi tai kierrätettäväksi. Esteet eivät ole teknisiä, vaan kulttuurisia ja poliittisia.

Kulutuksen vähentäminen taitaa olla aika epärealistinen tavoite?

Epärealistista on ajatella, että nykymeno voi jatkua. Jossain vaiheessa muutos on joka tapauksessa edessä. Helpompaa on yrittää sopeutua siihen ajoissa. Kun kehitysmaat teollistuvat ja vaativat aivan oikeutetusti osuuttaan maailman luonnonvaroista, Suomenkin täytyy miettiä omaa reilua osuuttaan.

Eikö kulutuksen väheneminen johda työpaikkojen vähenemiseen?

Ei. Korjaaminen, kierrätys, paikallinen tuotanto ja palveluiden ostaminen tavaran sijaan työllistää enemmän ihmisiä kuin tavaroiden massatuotanto. Työn verotusta pitäisi keventää ja ympäristö- ja raaka-aineveroja lisätä.

Jos Suomessa kulutetaan vähemmän, mistä köyhemmät maat löytävät markkinoita?

Monien kehitymaiden ongelmat ovat monimutkaisia, mutta eivät varmasti ratkea myymällä halpoja raaka-aineita tai alihintaista työvoimaa. Köyhien maiden taloutta tulisi ohjata sellaiselle pohjalle, etteivät ne olisi riippuvaisia raaka-aineiden myynnistä teollisuusmaihin.