Nuukuusviikolla (20.­─26.4.) tutkitaan omaa kulutusta ja mietitään, olisiko sitä varaa keventää. Jos maailmassa jokainen eläisi kuin suomalainen, tarvitsisimme neljä maapalloa. Keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu on vuodessa 40 000 kiloa, eikä maapallo kestä kulutustottumuksiamme.

Tämän vuoden Nuukuusviikolla keskitytään kestävämpään kulutuselektroniikkaan: laitteiden elinkaareen, luonnonvarojen kulutukseen sekä laitteita valmistavien työntekijöiden oloihin niin tehtaissa kuin kaivoksissakin. Kulutuselektroniikan suosio on kasvanut valtavasti viime vuosina, ja uusia pelikonsoleita, kannettavia tietokoneita, kännyköitä ja mp3-soittimia työntyy markkinoille jatkuvalla syötöllä. Harvoin kuitenkaan pysähdymme miettimään, mitä metalleja laitteemme sisältävät, tai kuka ne on tehnyt ja missä oloissa. Kulutuselektroniikan elinkaareen liittyy paljon ympäristöongelmia ja eettisiä kysymyksiä.

Keskeisenä teemana on laitteiden käyttöiän pidentäminen ja turhan ostamisen välttäminen. Kuluttaja voi auttaa luontoa vähentämällä elektroniikkalaitteiden kulutusta. Mitä pidempi käyttöikä, sitä parempi. Yritysten tulisi huolehtia, että tuotteiden valmistus kuluttaa luontoa mahdollisimman vähän, ja että tuotteet ovat kestäviä. Kunnostettujen ja käytettyjen laitteiden saatavuudessa olisi myös paljon parantamisen varaa. Niiden markkinoita lisäämällä säästyisi merkittävästi luonnonvaroja.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö kasvaa jatkuvasti, kuten myös jätevuoret. Suomalaisten hankkimien tavaroiden luonnonvarojen kulutuksesta merkittävä osa aiheutuu juuri sähkö- ja elektroniikkalaitteista. Elektroniikkateollisuus kuluttaa kasvavan osan maailman metalleista. Tietokoneet, kännykät, pelikonsolit ja mp3-soittimet sisältävät mm. tinaa ja kobolttia. Näitä louhitaan usein köyhissä maissa vaarallisissa oloissa ilman suojavarusteita, ja lapsityövoiman käyttö on myös valitettavan yleistä. Kongon demokraattisessa tasavallassa kaivannaisista saadut tulot ylläpitävät vakavaa konfliktia ja menevät suurimmaksi osaksi joko ulkomaisten yritysten tai aseellisten ryhmittymien taskuihin. Samaan aikaan pienkaivajat tienaavat vain muutaman euron päivässä.

Nuukuusviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta kulutuselektroniikan tuotantoketjun ympäristövaikutuksista ja raaka-aineita louhivien kaivostyöläisten oloista, jotka ovat usein kaukana suomalaisen kuluttajan arjesta. Tiedot pohjautuvat makeITfair-projektin raportteihin, joita FinnWatch on ollut mukana kirjoittamassa, sekä Suomen luonnonsuojeluliiton TavaraMIPS–raporttiin, jossa selvitettiin tavaroihin liittyvää luonnonvarojen kulutusta.

Nuukuusviikon tarkoituksena on auttaa kuluttajia tekemään vastuullisia päätöksiä laitteiden hankinnan ja käytön suhteen. Jokainen meistä voi harkita, tarvitseeko oikeasti uuden kännykän tai mp3-soittimen, vaikka vanhakin vielä toimii. Kuluttajat voivat myös vaatia elektroniikkalaitteiden valmistajia valvomaan koko alihankkijaketjunsa vastuullisuutta ja pitämään entistä paremmin silmällä laitteidensa elinkaarta kaivoksesta kuluttajalle ja edelleen kiertoon.

Nuukuusviikon viestinä on, että suomalaisten valinnoilla on merkitystä. Toimimalla kuluttajina ja kansalaisina voimme vaikuttaa kaivostoiminnan aiheuttamiin ympäristöongelmiin, kännyköiden valmistajien työpäiviin, käytettyjen tai kierrätysmateriaalista valmistettujen laitteiden markkinoihin ja vaarallisia aineita sisältävien laitteiden kierrätykseen. Pienilläkin teoilla on merkitystä.

Tule mukaan vaikuttamaan!