Tutkija: Kulutamme luonnonvaroja moninkertaisesti sen, mihin meillä on varaa. Luonnonvarojen liikakuluttaminen on taustalla lähes kaikissa ympäristöongelmissa. Ilmastomme, meremme ja energiapolitiikkamme ovat kriisissä, mikä johtuu lopulta siitä, että kulutamme luonnonvaroja enemmän mitä luontoäidillä on annettavana.

Niinpä. Helmikuun vesilätäköissä kun kahlaa ja muistelee lapsuuden talvia, niin paatuneinkin skeptikko alkaa jo uskoa, että jotain tosiaan tarttis tehdä maapallon pelastamiseksi. Kai tässä meillä jokaisella on osamme, ja kulutustottumuksia pitäis oikeasti ruveta miettimään. Onneks se on nykyisin niin helppoa, kun on kaikkia luomujuttuja ja sit voi maksaa lentoveroja ja ostaa eettisesti tuotettuja vaatteita.

Tutkija: Kulutuksen vihertymisen tultua muotiin naistenlehdet pursuavat vinkkejä siitä, mitä kaikkea kivaa ympäristöystävällistä markkinoilla on tarjota. Mutta ei tästä kriisistä selvitä kuluttamalla. Britanniassa on jo huomattu, että kulutus on kasvanut, kun ihmiset ryntäävät kauppoihin pelastamaan maailmaa ostamalla reiluja ja luomuja tuotteita. Vaikka valitsisi joka kerta ympäristöä vähemmän kuormittavan vaihtoehdon, se ei riitä. Päästäksemme siedettävälle kulutustasolle meidän täytyy opetella kuluttamaan vähemmän.

Merkittävimmät osa-alueet kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksessa ovat asuminen, liikenne, elintarvikkeet ja matkailu. Nämä ovat alueita, joissa voi todella tehdä muutoksia. Pienempään asuntoon muuttaminen, auto- ja lentokilometrien vähentäminen sekä kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen ovat tekoja, joilla on todella merkitystä. Ympäristöpolitiikassa tulisikin vihdoin keskittyä oikeasti merkittäviin asioihin pikkupiiperryksen sijaan.

Just joo. Helppo ton on sanoa kun asuu vanhassa talossa junaradan varressa. Ja laskis vaan itse omat lentokilometrinsä, vaikkei autoa käytäkään. Kyllä tossa kohtaa moni heittää hanskat tiskiin ja ajattelee, että ei mitään mahiksia eikä haluakaan ryhtyä tollasiin muutoksiin. Sitä paitsi just puhuttiin kavereiden kans, et kannattaa keittää vettä vaan sen verran ku tarvii, et siinä säästyy energiaa.
Ei varmaan paljon tunnu tollasten asioiden rinnalla.

Tutkija: Pienilläkin asioilla on merkitystä, vaikka se ei aina siltä tuntuisikaan. Se, että yksi ihminen menee joskus auton sijaan bussilla tai vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin, ei vielä tunnu paljoa, mutta jos viisi miljoonaa ihmistä tekee saman, sillä on jo suuri merkitys. Pienistä asioista on hyvä aloittaa, ja on tärkeää myös kertoa niistä pienistä ympäristöteoistaan muille ja innostaa muitakin tekemään samoin.

Kuluttaja ei tietysti yksin pysty tekemään muutosta, eikä se ole tarkoituskaan. Hallinnon ja liike-elämän on myös tehtävä osansa ja ennen kaikkea varmistettava esimerkiksi taloudellisin ohjauskeinoin, että kuluttaja haluaa valita ympäristöä vähemmän kuormittavan vaihtoehdon. Jos ympäristöä vähemmän kuluttavat vaihtoehdot maksavat enemmän kuin enemmän kuluttavat, jotain on vialla. Poliitikot pystyvät tekemään isoja ratkaisuja, jotka helpottavat kuluttajien pienempien valintojen tekemistä. Poliitikoille puolueesta riippumatta on teroitettava, että ympäristöasiat kiinnostavat myös tavallista kuluttajaa, ja että ne on jokaisen kansanedustajan ja kunnallispoliitikon nostettava etusijalle, jos halutaan nauttia tästä pallosta myös tulevina vuosikymmeninä.

Ai niin, ens syksynä on kunnallisvaalit, voisinkin ruveta jo kyselemään kotikunnan kunnallispoliitikoilta, mitä ne on tehneet luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. Ja sit ei enää vastaukseks riitä pelkästään, että toivat kokouspullat kaupasta kangaskassilla!

Satu Lähteenoja
kestävän kulutuksen tutkija
Suomen Luonnonsuojeluliitto