Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus
Kiertoartikkeleita kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta.
Keskivertosuomalainen kuluttaa kiinteitä luonnonvaroja 40 tonnia eli rekka-autollisen verran vuodessa. Suurimman osan luonnonvarojen kulutuksesta muodostavat asuminen, liikenne, elintarvikkeet sekä matkailu. Harrastuksilla, kodin tavaroilla ja pakkausjätteillä on pienempi rooli. Tiedot selvisivät Suomen luonnonsuojeluliiton FIN-MIPS Kotitalous - Kestävän kulutuksen juurruttaminen –tutkimushankkeessa (KotiMIPS-tutkimus), jossa laskettiin suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta niin tilastojen perusteella keskivertosuomalaiselle kuin 27 mukana olleelle kotitaloudelle.
Tutkimuksessa käytetty ekotehokkuuden mittari MIPS (Material Input Per Service unit) kertoo luonnonvarojen kokonaiskulutuksesta eli ekologisesta selkärepusta suhteutettuna kulutuksesta saatavaan hyötyyn. Ekologisella selkärepulla tarkoitetaan kaikkia niitä luonnonvaroja, mitä jokin palvelu tai tavara kuluttaa elinkaarensa aikana jossain vaiheessa ja jossain päin maailmaa. Kiinteillä luonnonvaroilla tarkoitetaan elottomia ja elollisia materiaaleja sekä eroosiota. Elottomia aineita ovat esimerkiksi öljy, sora, mineraalit ja metallit. Puu taas lasketaan elollisiin aineisiin. Erikseen mitataan vielä maan kulumista eli eroosiota.
KotiMIPS-tutkimuksessa selvisi, että kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksen välillä on suuria eroja. Tutkimuksen eniten kuluttaneessa kotitaloudessa luonnonvarojen kulutus henkilöä kohden oli kymmenen kertaa suurempi kuin tutkimuksen vähiten kuluttaneessa kotitaloudessa. Tulos osoittaa kulutuksen pienentämiseen olevan potentiaalia. Eniten eroa kotitalouksien kulutuksen välillä on asumisessa, liikenteessä ja matkailussa. Kaikkiin kolmeen osa-alueeseen voi itse vaikuttaa vaikka esimerkiksi asumisessa ja liikenteessä tulevat vastaan myös rakenteelliset seikat ja muutokset ovat hitaampia. Aina ei ole mahdollista muuttaa pienempään asuntoon, eikä joka paikassa ole tarjolla esimerkiksi julkista liikennettä päivittäisen matkustamisen vaihtoehdoksi. Matkailuun sen sijaan voi vaikuttaa miettimällä kuinka kauas ja miten haluaa matkustaa. Samoin syömisen ympäristökuormaan voimme vaikuttaa joka päivä omilla valinnoillamme.
Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen on ajankohtainen asia, sillä kulutamme luonnonvaroja yli varojemme. Teollisuusmaissa asuu noin viidennes maapallon ihmisistä, mutta me kulutamme kuitenkin neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin monta maapalloa. Liikakulutuksen yksi konkreettinen ilmenemismuoto on ilmastonmuutos, josta kärsivät erityisesti köyhien maiden asukkaat. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaikilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointinsa luomiseen. Tämä onnistuu parantamalla luonnonvarojen käytön ekotehokkuutta ja tavoittelemalla hyvinvointia ja onnellisuutta jatkuvan taloudellisen kasvun sijaan. Kotitalouksien kulutus aiheuttaa suoraan noin kuudesosan kansantalouden luonnonvarojen kokonaiskäytöstä, vaikka lopulta suurin osa kulutuksesta voidaan katsoa kotitalouksille kuuluvaksi. Kotitalouksien ekologisen selkärepun pienentäminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan elinkeinoelämän ja hallinnon on myös tehtävä oma osansa kestävän kulutuksen juurruttamiseksi ja helpottamiseksi.